Kiitoksia kommenteistanne! On mukavaa lukea, kuinka muilta puutarhanhoito ja muutkin hommat sujuvat. Ei tunnu läheskään niin yksinäiseltä, kun välillä joku vastaa kirjoitteluun.

Tämän päivän suurin ilonhetki koettiin äsken, kun mies tuli kotiin ja katsoi ulos ikkunasta. Omenapuussa on kukkia, hän tokaisi. Eihän se yleensä mikään ihme ole, mutta nämä ovat meidän ainoan puumme ensimmäiset kukat.

Istutimme puun muutama vuosi sitten toivon symboliksi, kun mielessä kaihersi pelko, että työttömyyteni vie meiltä kodin alta. Sille annettiin nimikin: Toivo.

Sain kuin sainkin yllättäen työpaikan samana syksynä. Eihän se ilo kestänyt kuin vajaan vuoden, mutta pääsin taas takaisin ansiosidonnaisen päivärahan piiriin.

Nyt, kun alkaa ansiosidonnainen aika olla taas loppusuoralla, Toivon kukkiminen tuntuu hyvältä enteeltä. Ehkä tämä sittenkin vielä iloksi muuttuu. Ehkä joku palkkaa minut vielä.

Mekot%20ja%20omenankukat%20004.jpg

Eipä voisi paljon kauniimpaa näkyä olla.