Isäntä tulikin tänään yllättävän aikaisin reissultaan kotiin, joten lähdimme kohti rautakauppaa. Pitihän meidän ostaa jatkopätkä kukkapenkin reunukseen (ks. edellinen postaus)  ja lisäksi halusin ostaa kolme litraa ovi- ja ikkunamaalia. Talossamme on seitsemän ovea, joista jotkut on maalattu kai vuonna 1985, kun talo valmistui tai sitten ne ovat minun maalaamiani kymmenkunta vuotta sitten, mutta väärällä värillä... Kuvittelin ajan saatossa haalistuneita ovia tummanruskeiksi, mutta oikea sävy löytyi yllättäen autotallin nurkasta lojuvasta maalipurkista. Se oli aivan mustaa. Sydänyö tai joku vastaava oli sävyn nimi.

No, aivan oikeaa maalia löytyi. On se hieno homma, että vaivaiset kolme vuosikymmentä eivät tunnu maaliostoksilla missään. Maalasin etuovemme uuteen uskoon auringon laskiessa selän takana. Oli kivaa.

Kukkapenkki%20009.jpg

Ovi näyttää kuvassa läikikkäältä, mutta se on vielä paikoitellen märkä. Tarkistan huomenna, mikä on tilanne. Pitääkö maalata vielä toinen kerros.

Harmi, kun alkoi jo olla hämärää ja lisäksi ripotteli vettä, joten minun piti lopettaa kesken. Kynnys ja ovenpielet jäivät seuraavaan kertaan. Toivottavasti huomenna on jossain vaiheessa maalauskeli. Onneksi maali kuivuu puolessa tunnissa kosketuksen kestäväksi, joten ei tarvitse olla etuovi levällään koko päivää.

Kukkapenkki%20005.jpg

Saimme suunnilleen viimeiset rullat mustaa kukkapenkin reunuspuuta siepattua Terran hyllystä, mutta tätä kuvaa katsoessani huomasin, että meitä on petetty. Isäntä kertoikin sitten, että toisen rullan keskusta oli aivan haalistunutta. Se näkyy kuvan alareunassa. Onneksi kapulat ovat juuri samansävyisiä, kuin talomaalimme, joten se autotallin nurkasta löytynyt vanha maali löytänee paikkansa kukkapenkin reunuksesta. Se nimittäin toimii vielä, vaikka on ainakin 12 vuotta vanhaa. Tai sitten 32. Ei ole tietoa, milloin se on sinne hankittu. Se tuli talon mukana.

Kuten edellisessä postauksessa mainitsin, kukkapenkin keskellä pyllistelevän kiven nimi on Hippo. Mielestäni se näyttää siltä, kuin virtahepo olisi kätkenyt yläpäänsä multaan ja vain takapuoli paistaisi esiin. Mistä sen tietää, vaikka se olisi muinaisina aikoina kivettynyt fossiili... muinaisen virtahevon perä. Eipä ole muilla vastaavaa!

Kukkapenkki%20007.jpg

Nappasin vielä iltahämärissä kuvan tulppaanipenkistä, johon isäntä juuri ripotteli lannoitetta ja kalkkia. Odotamme nimittäin sadetta niitä liuottamaan ihan lähiaikoina. Muutama pisara tippui jo. Edellisen kerran on taivaalta tullut jotakin vappuna, kun satoi lunta. Toivottavasti huomenna viilenevä sää rauhoittaisi tulppaanien innostusta kukkimiseen. Haluaisin, että kaikkein paras kukinta sattuisi yo-juhliin, ensi viikon lauantaille.

Nyt pitää kovasti miettiä, mitä perennoja hankkisiin uuteen kukkapenkkiini. Se oli ennen varjopenkki, mutta nyt naapuri on kaatanut kaikki puunsa ja aurinko porottaa siihen puoli päivää. Eli puolivarjon kukkasia pitäisi laittaa. Sellaisia, jotka viihtyvät kuivassa hiekkamaassa. Onko ideoita?