Laitanpa taas kuvan puolivalmiista työstä. Tai 1/4-valmiista paremminkin. Isäntä ehti vasta kaivaa ylös herttavuorenkilvet, jotka ovat rehottaneet ainakin kaksitoista vuotta täysin rauhassa takapihallamme. Hän oli juuri virittelemässä uutta mustaa puureunusta, kun puhelu tuli ja piti lähteä muualle. No, eipä se reunus olisi riittänytkään ympäri koko kukkapenkin. Yliarvioin reilusti rullien mitan. Kaksi rullaa riitti puoleenväliin. Nyt jännittää, saadaanko Terrasta vielä lisää pari samanlaista rullaa, vai ovatko päässeet loppumaan.

Minä jäin sitten täyttelemään kaivettua aluetta mullalla ja istuttelemaan uudelleen jaettuja kasveja. Ei ole jalkavaivaisen hommaa, ei.

Kun sain lopulta riittävän määrän kukkia istutettua ja vähän jälkiä siivottua, valui hiki jo virtanaan kumisaappaisiini. Polvet notkuen onnuin suihkuun ja päätin, että kasvien hoito riittää tältä päivältä. Taidan nauttia helteestä vähän kevyemmin, että voimia jää vielä tuleviinkin koitoksiin.

Kunhan jonain päivänä saamme kukkapenkin valmiiksi, postaan siitä uuden kuvan. Tässä ollaan vasta alussa.

Kukkapenkki%20002.jpg

Meillä päin elellään jääkauden aikana kulkeutuneiden kivien ehdoilla. Aika harvat laittavat pihojaan viimeisen päälle, kun joka paikka on täynnä kiviä. Tämänkin kukkapenkin keskellä oleva patti on jumalattoman suuri kivi. Kaiken lisäksi se on tieltä katsottuna kuin virtahevon pylly (pitkänomainen vako ja kaikki), joten olen ristinyt kiven Hipoksi. Etualalla näkyvä kivikasa on löytynyt tänään vuorenkilpien alta. Ei ole penkin perustaja jaksanut kovin syvältä kaivella.