En oikein tiedä, mikä minua on viime päivinä potuttanut, mutta en ole saanut tällä viikolla aikaan oikein mitään. Sen sijaan olen joka päivä nukahtanut keskellä päivää telkkarin viereen. Suunnaton uupumus vaivaa. Alkuviikosta ainakin kipeä nilkka ärsytti, tänään harmittaa peukalon vihlova hermo. Aina jotakin kremppaa.

Päätin kuitenkin terästäytyä ja hoitaa edes yhden homman päivässä pois kasautumasta. Tänään peräti hyväksyin sähkösopimuksen taas kahdeksi vuodeksi. Pidin sähköyhtiötä jännityksessä lähes viimeisiin päiviin saakka... halvat on huvit. Se onkin ainoa halpa asia, mitä sähköyhtiöstä on irronnut näinä vuosina.

Kun tästä suunnattomasta ponnistuksesta selvisin, nukahdin jälleen murhamysteerion ääreen. Herättyäni raahauduin pitkästä aikaa kellariin ja siivosin viimeviikkoiset sotkut pois. Tuli silloin niin kiire lahjaa lähettämään, että kaaos jäi selvittämättä.

Mitään järkevää en saanut aikaan tänäänkään, mutta piristääkseni itseäni päätin tehdä lähestyvän pääsiäisen kunniaksi uuden ovikoristeen. Koska pidin niin kovasti jouluna ovessa keinuneesta Hynys-tontusta, sijoitin pääsiäispupunkin keinuun.

Alun perin pupun piti istuskella pajukranssissa, mutta siitä tuli liian lihava ainoaan vapaaseen kranssiini. Se olisi ollut lähinnä kuin huussiin pudonnut liian pienessä reiässä kököttäessään.

Hain halkopinosta oksan ja sain sen katkaistua sopivaksi voimasaksilla. Ei puhettakaan, että löytäisin isännän mieleisessä "järjestyksessä" olevasta autotallista sahan. Eipä niillä jäniksillä metsässäkään ole sahaa, joten joutuvat väsäämään keinunsa vähän samaan malliin kuin minä, vai mitä?

Siiri%20ja%20pupu%20002.jpg

Mielenkiinnolla odotan, saako pupu pitää silmänsä, vain ryöstävätkö pihapiirin röyhkeät linnut nekin. Hynysellä ei enää ole silmiä, koska ne tuntuivat olevan siivekkäiden herkkua.

Voi olla, että tämä pupu-urakka ei vielä riittänyt alavirettäni poistamaan, mutta huomenna on taas uusi päivä. Katsotaan, mikä mieli on silloin!