Joskus sitä tuntee itsensä kerta kaikkiaan typeräksi. Nyt on sellainen olo.

Eilen postasin kuvan kauniista marjakankaasta ommellusta mekosta. Tänään se ei enää ole samanlainen.

Minua alkoivat illalla häiritä punertavat läikät mekon takakappaleella. Ne olivat niin himmeitä, että piti tuijottaa todella tarkasti ne nähdäkseen, mutta minun silmilleni ne hyppäsivät aina, kun katsoin mekkoa. Ilmeisesti kastellessani kankaan ennen ompelua (kutistaakseni sen) marjoista levisi punaista väriä. Ehkä se olisi lähtenyt aikanaan pois, mutta enhän minä voi antaa läikikästä mekkoa kenellekään. Niinpä pesin mekon – kolme kertaa. Ei auttanut.

Tänä aamuna päätin ottaa riskin ja pesin mekon neljännen kerran kloorin kera. Pullossa luki, että värjäytyneelle puuvillalle voi käyttää yli puolitoista desiä klooria pesukoneessa. Lorottelin sitten vapaalla kädellä ainetta koneeseen, mutta en usko sitä menneen yhtään ohjetta enempää. Mekolle se oli kuitenkin liikaa.

Sinänsä tehtävä onnistui, että värjäytymät hävisivät. Niin hävisi punainen väri marjoistakin. Samalla vihreä katosi köynnöksistä. Nyt marjat muistuttavat tyrninmarjoja, vaikka ovatkin himmeämmän värisiä. Köynnökset ovat haalean ruskeita. No, mekko on edelleen siisti, ehjä ja ihan nätti, mutta kyrsii silti. Kaikkea sitä pitääkin keksiä!

Pesin samanaikaisesti mekon kanssa jämäkankaan ja päätin tehdä siitä korvaukseksi yhteen sointuvan pikku laukun. Turasin laukkua puoli päivää ja sain aikaiseksi tämän räjähtäneen virityksen:

Laukku%20002.jpg

Älkää naurako! Tämä on yksi niitä päiviä, kun ei olisi pitänyt nousta ollenkaan ylös. Ompelin laukun takakappaleenkin neljään kertaan, ennen kuin se osui oikein päin!

Ja tuo perhanan sydänkin on vinossa!! Aagh!

Oletan kuitenkin, ettei viisivuotias Jenni omista vielä mittanauhaa, joten ehkä hän ei huomaa puolen sentin heittoa sydämen asennossa. Todennäköisesti hän tunkee laukun täyteen legoja tai muuta vastaavaa, joten kai siitä jotain iloa  tulee olemaan.

Lohduttaakseni edes itseäni askartelin samaan pakettiin helminauhan pikkuneidille. Sitä en onnistunut mokaamaan – tähän mennessä.

Koru%20002.jpg

Saa nähdä, mitä vielä sattuu. Ompeluhommiin en tänään enää koske. Nyt on paha karma päällä.

Parempaa perjantai-iltaa teille, hyvät lukijat!