Tällä viikolla on taas ollut vähän vetämätön olo. Se johtuu lähinnä unettomuudesta. Olen nukkunut äärettömän huonosti viikonlopusta lähtien. Ajattelin kuitenkin tervehtiä lukijoitani ja julkaista tässä piirakkaohjeen, jonka äsken "omasta päästäni" väsäsin. Lainausmerkit lähinnä siksi, että tämänkin piirakan on takuulla joku toinen jo keksinyt, mutta minä en vaan sitä tiedä.

Piirakka%20003.jpg

Viikko sitten minulta meni kaurahiutaleista tehty piirakkapohja pieleen; se muistutti lähinnä näkkileipää, kun otin sen uunista, vaikka ohjeen mukaan sen muka teinkin. Väsäsin hätäisesti toisen pohjan piirakkaani ja säilöin "näkkileivän" kannellisessa astiassa jääkaappiin. Löysin sen tänään ja ajattelin, että kokeilen, voiko sitä jotenkin hyödyntää.

Tungin suunnilleen puolet pilalle menneistä palasista sauvasekoittimen teholeikkuriastiaan ja laskin ne reippaasti murusiksi. Sulatin reilut 50 g voita ja sekoitin sen murusiin. Näin sain aikaiseksi samanlaisen keksipohjan, kuin Digestivekekseistä on tapana tehdä juustokakkuun. Tämä pohja oli kuitenkin tarkoitettu suolaiseen piirakkaan.

Muotoilin muruseoksesta tasaisen kerroksen irtopohjavuoan pohjalle.

Sen päälle ripottelin kevyesti juustoraastetta.

Raasteen päälle levitin pienen purkillisen öljyyn säilöttyjä tonnikalanpaloja.

Seuraavaksi levitin ainakin 20 mustaa oliivia.

Leikkasin paketillisen pekonia sekä muutaman sentin pätkän purjoa kapeiksi suikaleiksi ja ruskistin ne pannulla pekonin omassa rasvassa. Ripottelin sekaan vähän mustapippuria. Levitin seoksen piirakalle.

Koristelin komeuden viidellä pienehköllä tomaatilla, jotka puolitin ensin.

Sekoitin yhden kananmunan ja purkillisen ruokakermaa. Laitoin sekaan reilusti timjamia ja hivenen suolaa. (Ei olisi ehkä tarvinnut suolaa ollenkaan.)

Kaadoin kermasörsselin tasaisesti piirakan päälle.

Lopuksi ripottelin pintaan vielä vähän juustoraastetta.

Paistoin piirakkaa 200 asteessa noin 25 minuuttia.

*********

Uskomattoman hyvää tuli. Tytär olisi jakanut piirakan kahteen osaan (hänelle ja minulle), mikäli en olisi ehtinyt pitää työssä olevan isäpapan puolia.

Ei uskoisi, että tonnikala ja pekoni sopivat yhteen niin hyvin. Mielestäni tonnikalan pitää kuitenkin olla tuota vähän laadukkaampaa lajia. Pizzerioiden käyttämät epämääräiset hiutaleet maistuvat ihan kamalalta. Tästä tonnikalasta mieheni ei edes heti hoksannut, mitä se oli. Hän luuli sitä kanaksi.

Luulisin, että samantapaisen pohjan voisi tehdä rapeista välipalakekseistä. Toisen piirakkapohjan pilaaminen ensin ei siis ole välttämätöntä.

Piirakka%20007.jpg

Jäähdytin piirakkaa hetken irtopohjavuoassaan. Kun irrotin vuoanreunat, se pysyi kuin pysyikin kasassa, vaikka taikinareunoja ei ole.

Kannattaa kokeilla!