Tulihan valmista, vaikka kaikki ei mennytkään kuin Strömsössä.

Kertauksen vuoksi: lähtökohta oli tässä. Törkeän läpinäkyvä housuhame ja turhan räikeä silkkihuivi.

Mansikkamekko%20006.jpg

Halusin tehdä niistä Siirille kesämekon. Käytin hyväkseni huolella päärmätyt lahkeet ja liitin ne huivin puolikkaaseen, kas näin:

Keltainen%20mekko%20001.jpg

Muuten meni kaikki kohtalaisen hyvin, mutta juuri, kun olin kiinnittänyt pallukat niskalenkkiin ja mekko oli valmis, huomasin, että silkkinen etulappu oli jo revennyt toisesta reunasta sauman vierestä. Minä pöljä en ollut huolitellut saumanvaroja, koska uskoin, etteivät ne kahden päällekkäisen kappaleen välistä pääse purkaantumaan. Kylläpä vaan pääsivät.

Sekunnin epätoivon jälkeen surautin lapun kummankin reunan kolmiaskelsiksakilla ja ompelin sen päälle keltaista koristenauhaa. Ei näy enää reikää. Saapa nähdä, kestääkö viritys eka sovitusta pidemmälle. Toisaalta, senttiäkään ei tähän mekkoon mennyt rahaa, joten ei siitä suurta katastrofia synny, vaikka se joutuisikin kaatopaikalle. Nimittäin seuraavaa versiota en aio enää tästä materiaalista tehdä!

Valkoinen puuvillapaita tyttären penkkaripukuun alkaa tuntua houkuttelevalta. Se ei ainakaan ratkea yhtä helposti.