Tänään laitoin arvokasta ompeluaikaa harakoille oikein kunnolla. En mennyt ollenkaan kellariin. Ei se oikeastaan haittaa, koska kaikille on jo lahjoja ja viimeiset olisivat olleet ylimääräisiä. Lähinnä halusin tehdä ne kuluttaakseni kankaita pois. Ehdin ommella ne joulun jälkeenkin.

Yksi erittäin tähdellinen homma tuli tehtyä: Pestyä kellarissa lojuvat nukenvaatteet. Todennäköisesti Siiri tarvitsee niitä korkeintaan parin vuoden kuluttua, mutta onhan se hyvä olla ajoissa valmiina... ja erittäin tärkeää suorittaa työ juuri jouluviikolla.

Seuraavaksi päätin tehdä taas kynttilänjämistä uusia kynttilöitä. Tällä kertaa homma sujui aluksi huomattavasti hienommin, kuin menneinä vuosina. Sitten ehdin sekunnin verran ajatella, että nyt menee hyvin. Sillä hetkellä maitopurkki poksahti halki ja alkoi vuotaa kulmasta. Hieno sotkuhan siitä taas tuli, mutta ei se mitään. Olin varautunut. Kaksi hyvin eripituista kynttilää sain aikaiseksi, koska toisen ainekset levisivät alustalle. Äsken tein niistä levinneistä steariineista vielä yhden kynttilän. Se on parhaillaan jähmettymässä. Tytär innostui nakkelemaan suurimpaan sulaan kynttilään sattumia kovettuneista paloista. Hän heitti niitä hieman liikaa ja osa jäi jo pinnalle. Melko rumia kynttilöitä tuli. Ei se mitään, poltettavaksihan ne on tehty. Pääasia, että menevät hyötykäyttöön eikä kaatopaikalle.

Cookies%20011.jpg

Kun nyt pääsin pääsin sotkemisen makuun, tein vielä tärkkiä sokerista ja vedestä ja sumuttelin sillä viimeiset enkelit. (Ja samalla kaakelit ja pöydän.) Saa nähdä, montako päivää menee kuivumiseen.

Cookies%20006.jpg

Vissypullon päällä on hyvä kuivattaa kellohelmaista enkeliä.

Cookies%20008.jpg

Sitten aloin leipoa cookies-keksejä. En ole niitä ikinä tehnyt, mutta ajattelin korvata joulupiparit niillä. Jotenkin minulta lipsahti taikinaan kaksinkertainen annos soodaa, joten muukin taikina oli kaksinkertaistettava. Nyt meillä on lähes sata lihottavaa suklaa-suolapähkinäkeksiä syötävänä. Oijoi. Ne eivät oikein maistu minulle, kun olen huono syömään makeaa, joten muu perhe joutuu uhrautumaan.

Cookies%20001.jpg

Iltapuhteekseni ajattelin tekaista vielä valkosuklaa-salmiakkifudgeja, jotka viime vuonna menivät pilalle. Nyt en kuollaksenikaan muista, mitä niille tapahtui. Niinpä en osaa varoa samaa vahinkoa. Saapa nähdä, mikä kaaos tästä syntyy.

Pitäisiköhän minun muuttaa tämän blogin nimeä? "Mestarileipuri"?

Toivottavasti teillä lukijoillakin on jo vähän rennompi vaihde löytynyt. Ei kannata ainakaan siivota kovin paljon, se on kuulemma joidenkin tutkijoiden mielestä ihan turhaa hommaa. Kuulin eilen radiosta. Mahtavaa!