En tiedä, mikä minuun eilen iski, joko mielenhäiriö tai sitten tuunauskärpänen haukkasi ahterista.

Kuten tutummat lukijani tietävät, olen hamstrannut kankaita niin paljon, että voisin ommella kokopäivätoimisesti useamman viikon, ennen kuin ne olisi käytetty. Siitä huolimatta mylläsin vanhoja vaatteita ja muokkasin niitä uusiksi koko eilisen iltapäivän ja illan.

Pikku Siirille saan ommella niin paljon trikoita, kuin vain ehdin. Kaava, jota olen käyttänyt on kuulemma niin hyvä. Sillä saa tarpeeksi tilavat pöksyt vaipallekin. Ostohousut ovat liian matalia. Kumma juttu muuten, etteivät lastenvaatetehtailijat muista, että yksivuotiaat käyttävät useimmiten vaippoja...

No, tein sitten samantien neljät. Kaikki nuoremman tyttäreni vanhoista trikoista, joita hän kantoi eräänä päivänä kellariin ison pinon. Olivat jääneet pieniksi, mutta lojuneet vaatekaapissa vuodesta toiseen. Tosiaan, koko oli 150-senttiselle ja neiti on täysi-ikäinen. Kannattaisi ehkä järjestää kaappia useammin.

Kalsareita%20004.jpg

Vaaleanharmaita ei ole ikinä käytetty, joten niistä tuli oikein siistit housut. Tummanharmaat ja mustat ovat nypyttömiä, vaikka käytettyjä. Viininpunaiset ovat ehkä vähän haalistuneet, mutta voin pitää ne vaikka meillä varahousuina, jos eivät kelpaa tarhakäyttöön. Nämä housut eivät maksaneet mitään ja aikaakin meni todella vähän, kun pääsin vauhtiin.

No, yhdeksän jälkeen illalla mielenhäiriö paheni: Keksin kokeilla miesten kalsarien ompelemista. Minua ärsyttää, että miehille tehdään alushousuja niin surkeista kankaista. Kaikkein halvinta, karkeaa puuvillatrikoota, joka ei venyttyään enää palaudu mittoihinsa elastaanin puutteen vuoksi, löytyy jopa merkkihousuista (Esim. Calvin Klein, Puma jne.) Mitään Bosseja en raaski ostaa, nehän maksavat lähes kolmekymppiä, joten en osaa sanoa niiden laadusta juuta enkä jaata.

Leikkasin isännän kulahtaneet pöksyt saumoja myöten kappaleiksi ja sovittelin näin syntyneet "kaavat" tyttären tekemään koulutyöhön: T-paitaan, joka meni täysin pieleen siksi, ettei ope ehtinyt kuulemma koskaan neuvoa... Se oli täysin käyttämätön ja hyvää, joustavaa ja sileää puuvilla-elastaanisekoitetta. Kuminauhan jouduin nappaamaan vanhoista kalsareista, koska siihen aikaan illasta ei enää ollut ompelutarvikekauppa auki... No, jos tästä tulee tapa, käyn ostamassa kunnon kuminauhaa joku päivä. Haarakappaleen tein mallista poiketen kaksinkertaiseksi. Se on meillä ainakin se osa, joka ensimmäisenä kuluu puhki.

Tässä nämä kokeilukappaleet nyt ovat. Koekäyttö on vielä suorittamatta, mutta ulkoisesti ne muistuttavat alkuperäisiä oikein hyvin. Kangas on taatusti miellyttävämpää kuin edellisissä raappapöksyissä.

Kalsareita%20006.jpg

Kaikkea sitä tuleekin keksittyä!