Jotkut käsityöt ovat tärkeämpiä kuin muut. Tässä yksi. Vuosi sitten virkkasin isoäitini ohuesta virkkauslangasta pitsin nenäliinaan, jolla lapsenlapseni Siirin pää kuivattiin kasteen jälkeen. Vasta tänään sain aikaiseksi tuon kirjonnan - edelleen isoäitini merkkauslangoilla.

Annan liinan nyt Siirin äidin säilytettäväksi ja ojennettavaksi tytölle silloin, kun sille on tarvetta. Kun on itkettävä suuria kyyneleitä. Toivon, että ne ovat ilonkyyneleitä, esimerkiksi hänen omissa häissään.

Johtuu tytön itku sitten aikanaan surusta tai ilosta, Mami on tänään vuodattanut jo suolaisia pisaroita ommelten sekaan. Siltä varalta, ettei itse enää ole siinä vaiheessa läsnä.

Kirjonta%20003.jpg

Mukaan pakettiin laitan kirjeen lapsenlapselleni. Kerron, kuinka hän on suloinen ja kuinka häntä rakastan nyt, kun hän on vauva. Toivotan kaikkea hyvää elämään ja lisään ehkä jonkin rohkaisevan aforismin. Sentimentaalista - ehkä. Olisin itse halunnut samanlaista postia.