Olenko kertonut, että hauskinta minusta on ommella tilkuista? Kaapit pursuavat kankaita, mutta minä se vaan myllään tilkkulaatikoita. Siinä saa ottaa luovuutensa käyttöön täydellä teholla, kun kankaan määrä on rajusti rajoitettu. Erilaisia yhdistelmiä on ihanaa suunnitella. Tässä viimeisimmät tekeleet:

Mekko%20ja%20paita%20003.jpg

Muistan omistaneeni joskus tuollaisen trikoosamettipuseron. Yläosan kaarroke taas on paljeteilla ja helmillä koristeltua silkkiä. Se maksoi tosi paljon aikanaan. Ostin sen tehdäkseni jakun veljeni häihin. Se jakku on vieläkin kesken. Häistä on parikymmentä vuotta... No, nyt saivat kankaanpalat uuden kodin pikkutytön mekossa. Harmi, kun meillä ei ole tuon kokoista tyttöä suvussa. Mekko sopii 80-senttiselle tytölle, mutta pikku-Siiri on sen mittainen vasta ensi kesänä. Ei saata samettimekko innostaa äitiä kesähelteellä ja Siiriä vielä vähemmän. Pitänee myydä tai lahjoittaa mekko jollekulle.

Mekko%20ja%20paita%20009.jpg

Tämä on vähän isomman tytön paita. Sen taidan antaa joululahjaksi. En edes muista, millainen vaate tuosta miehustakankaasta on tullut aikanaan ommeltua, mutta pitsiä olen käyttänyt naamiaispukuun. Se oli todella korea espanjattaren mekko. Viimeinen pala riitti hihoihin. Toivottavasti ne eivät pistele liikaa lahjan saajaa. Saattaa jäädä siinä tapauksessa paita käyttämättä.

Taidanpa suunnistaa taas kellariin, kun pääsin nyt vauhtiin. Minulla on tekeillä tosi ihana lapsen mekkotakki. Sen kankaan ostin aikanaan tehdäkseni takin tyttärelleni. Siitäkin taitaa olla jo yli kymmenen vuotta. Takki jäi tekemättä silloin ja monena muunakin talvena, vaikka ottajia olisi ollut. Mikä ihme siinäkin maksoi?

Enhän kai muuten olisikaan juuri KESKENERÄISTEN käsitöiden kuningatar. Onhan se titteli jotenkin ansaittava.