Hei taas pitkästä aikaa!

 

En tajua, miksi täällä näyttää pyörivän porukkaa katselemassa blogiani, vaikka häivyin Vuodatuksesta jo ajat sitten... No tässä viimeisin Bloggerin päivitys.

Tällä välin olen saanut neulottua kaksi röyhelöhuivia, mutta koska ne ovat samannäköisiä kuin aiemmatkin, en niitä tässä sen tarkemmin esittele. Lisäksi olen väsännyt lapaset pikku-Rikulle sekä kummallekin tyttärelleni. Vävyparka odottelee vieläkin käsineitään. Lanka on ostettu, mutta inhoan käsineiden neulomista! Siksi ne ovat jääneet toistaiseksi hamaan tulevaisuuteen. Mutta juhannukseen mennessä lupaan ne tehdä. Niillä saattaa olla silloinkin käyttöä, jos Suomen kesä on vielä entisellä mallilla. Tämä talvihan on ollut lievästi sanottuna omituinen. (No, kahdenkymmenen vuoden kuluttua kukaan ei muista näitä säitä; katsotaan vain keskimääräistä lämpötilaa ja sehän on varmaan melko normaalilla tasolla. Tammikuulle saakka tosi lämmintä ja kevättalvi jumalatonta pakkasta. Keskimäärin siis kaikki hyvin.)

 

proxy?url=http%3A%2F%2F1.bp.blogspot.com

Tässä kuvassa ovat vanhimman tyttären sydänlapaset, sataprosenttista villaa. Koristeena helmiä. Sydämet on neulottu nurjilla silmukoilla, muuten sileää oikeaa.

proxy?url=http%3A%2F%2F4.bp.blogspot.comPakkasten takia pyydettiin Riku-pojalle kaulaliinaa, jotta saataisiin pieni nenä paremmin kylmältä suojattua. Tulin kuitenkin ajatelleeksi vanhanaikaista kauluria, joka pysyy paremmin nenän peittona. Löysinkin yhden ohjeen Drops-sivuilta, vaan siinä oli mielestäni vähän hiomista. Korjailin siis mallia paremmin istuvaksi. (Loin resoriin kummallekin sivulle neljä silmukkaa, jotta etu- ja takalaput eivät kiristy rullalle.) Tässä tämä kauluri nyt on. Sovitettaessa pikkumieheltä menivät silmät kiukusta sirrilleen. Hän ei tajunnut millään, miksi mokoma rätti piti tunkea naamalle kesken leikin.Voi olla, että kaulurin hyöty selviää vielä hänellekin ulkona...Lanka on Schachenmayr Extra Merinoa; tosi ihanaa, konepestävää lankaa, joka ei kutita. Se on tärkeää pienten vaatteissa.

 

 

 

proxy?url=http%3A%2F%2F1.bp.blogspot.com

Yksi pipokin syntyi langanpätkistä telkkaria tuijotellessa. Sitä en ole antanut vielä kenellekään. Taidan pitää sen pesämunana. Pipoja on jaettu tälle talvelle riittävästi. Voi olla, että jotain muutakin on tullut tehtyä, mutta muisti viiraa sen verran, ettei nyt tule mitään mieleen.